ammu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ammu (1)
- (lastenkieltä) lehmä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑmːu/
- tavutus: am‧mu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ammu | ammut |
| genetiivi | ammun | ammujen |
| partitiivi | ammua | ammuja |
| akkusatiivi | ammu; ammun |
ammut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ammussa | ammuissa |
| elatiivi | ammusta | ammuista |
| illatiivi | ammuun | ammuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ammulla | ammuilla |
| ablatiivi | ammulta | ammuilta |
| allatiivi | ammulle | ammuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ammuna | ammuina |
| translatiivi | ammuksi | ammuiksi |
| abessiivi | ammutta | ammuitta |
| instruktiivi | – | ammuin |
| komitatiivi | – | ammuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ammu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Idiomit muokkaa
- Kaunis ääni, mutta ammuvainaan nuotti.
Aiheesta muualla muokkaa
- ammu Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi muokkaa
ammu
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä ampua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ampua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä ampua
Verbi muokkaa
ammu
Viro muokkaa
Adverbi muokkaa
ammu
- ammoin, muinoin; kauan sitten, ajat sitten
- (jo) kauan, pitkään
- Kas sa ammu elad Helsingis? – Oletko jo kauan asunut Helsingissä?
Aiheesta muualla muokkaa
- ammu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Lähteet muokkaa
- Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.
Substantiivi muokkaa
ammu
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto substantiivista amb
Aiheesta muualla muokkaa
- ammu sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)