ammu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaammu (1)
- (lastenkieltä) lehmä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑmːu/
- tavutus: am‧mu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ammu | ammut |
| genetiivi | ammun | ammujen |
| partitiivi | ammua | ammuja |
| akkusatiivi | ammu; ammun |
ammut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ammussa | ammuissa |
| elatiivi | ammusta | ammuista |
| illatiivi | ammuun | ammuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ammulla | ammuilla |
| ablatiivi | ammulta | ammuilta |
| allatiivi | ammulle | ammuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ammuna | ammuina |
| translatiivi | ammuksi | ammuiksi |
| abessiivi | ammutta | ammuitta |
| instruktiivi | – | ammuin |
| komitatiivi | – | ammuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ammu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- Kaunis ääni, mutta ammuvainaan nuotti.
Aiheesta muualla
muokkaa- ammu Kielitoimiston sanakirjassa
- ammu Suomen murteiden sanakirjassa
- Artikkeli 908 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
muokkaaammu
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä ampua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ampua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä ampua
Verbi
muokkaaammu
Viro
muokkaaAdverbi
muokkaaammu
- ammoin, muinoin; kauan sitten, ajat sitten
- (jo) kauan, pitkään
- Kas sa ammu elad Helsingis? – Oletko jo kauan asunut Helsingissä?
Aiheesta muualla
muokkaa- ammu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Lähteet
muokkaa- Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.
Substantiivi
muokkaaammu
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto substantiivista amb
Aiheesta muualla
muokkaa- ammu sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)