Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

apina (12)

Katso artikkeli Apina Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Apina
  1. jokin kädellisten lahkon osalahkoon Simiiformes kuuluva nisäkäs
  2. (puhekieltä, halventava) tyhmänä pidettävä henkilö
    Sähä oot ihan apina!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑpinɑ/
  • tavutus: a‧pi‧na

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi apina apinat
genetiivi apinan apinoiden
apinoitten
(apinain)
partitiivi apinaa apinoita
akkusatiivi apina;
apinan
apinat
sisäpaikallissijat
inessiivi apinassa apinoissa
elatiivi apinasta apinoista
illatiivi apinaan apinoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi apinalla apinoilla
ablatiivi apinalta apinoilta
allatiivi apinalle apinoille
muut sijamuodot
essiivi apinana apinoina
translatiivi apinaksi apinoiksi
abessiivi apinatta apinoitta
instruktiivi apinoin
komitatiivi apinoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo apina-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

apinaihminen, apinalaatikko, apinalauma, apinankukka, apinanleipäpuu, apinarokko, ihmisapina, koodiapina, mölyapina

Aiheesta muualla muokkaa

  • apina Kielitoimiston sanakirjassa