arunkehrääjä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- eräs lintulaji (Aegotheles wallacii) tai sen yksilö
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arunkehrääjä | arunkehrääjät |
| genetiivi | arunkehrääjän | arunkehrääjien (arunkehrääjäin) |
| partitiivi | arunkehrääjää | arunkehrääjiä |
| akkusatiivi | arunkehrääjä; arunkehrääjän |
arunkehrääjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arunkehrääjässä | arunkehrääjissä |
| elatiivi | arunkehrääjästä | arunkehrääjistä |
| illatiivi | arunkehrääjään | arunkehrääjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arunkehrääjällä | arunkehrääjillä |
| ablatiivi | arunkehrääjältä | arunkehrääjiltä |
| allatiivi | arunkehrääjälle | arunkehrääjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arunkehrääjänä | arunkehrääjinä |
| translatiivi | arunkehrääjäksi | arunkehrääjiksi |
| abessiivi | arunkehrääjättä | arunkehrääjittä |
| instruktiivi | – | arunkehrääjin |
| komitatiivi | – | arunkehrääjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | arunkehrääjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
yhdyssana osista Aru (genetiivi) ja kehrääjä
Käännökset muokkaa
1. Aegotheles wallacii
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yläkäsitteet muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Väisänen, R. A., Högmander, H., Björklund, H., Hänninen, L., Lammin-Soila, M., Lokki, J. & Rauste, V. 2006: Maailman lintujen suomenkieliset nimet (Finnish Names of the Birds of the World). 2., uudistettu painos (2nd edition). – BirdLife Suomi – BirdLife Finland, Helsinki – https://www.birdlife.fi/lintutieto/maailman-lintulajien-suomenkieliset-nimet/ [24. lokakuuta 2012].