aukio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaukio (3)
- avoin paikka maastossa; taajamassa torimainen avoin paikka, avokortteli tai vastaava
- Metsäaukio.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑu̯kio/, [ˈɑ̝uk̟io̞]
- tavutus: au‧ki‧o
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aukio | aukiot |
genetiivi | aukion | aukioiden aukioitten |
partitiivi | aukiota | aukioita |
akkusatiivi | aukio; aukion |
aukiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aukiossa | aukioissa |
elatiivi | aukiosta | aukioista |
illatiivi | aukioon | aukioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aukiolla | aukioilla |
ablatiivi | aukiolta | aukioilta |
allatiivi | aukiolle | aukioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aukiona | aukioina |
translatiivi | aukioksi | aukioiksi |
abessiivi | aukiotta | aukioitta |
instruktiivi | – | aukioin |
komitatiivi | – | aukioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aukio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaaasema-aukio, aukiokammo, hakkuuaukio, metsäaukio, peltoaukio, puistoaukio, toriaukio
Aiheesta muualla
muokkaa- aukio Kielitoimiston sanakirjassa