avotakka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- edestä avoin, suuluukuton savuhormiin liitetty tulisija, jossa poltetaan puuta
- Lämmitettävästä avotakasta voi seurata tulen palamista.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑʋoˌt̪ɑkːɑ/
- tavutus: a‧vo‧tak‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | avotakka | avotakat |
genetiivi | avotakan | avotakkojen (avotakkain) |
partitiivi | avotakkaa | avotakkoja |
akkusatiivi | avotakka; avotakan |
avotakat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | avotakassa | avotakoissa |
elatiivi | avotakasta | avotakoista |
illatiivi | avotakkaan | avotakkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | avotakalla | avotakoilla |
ablatiivi | avotakalta | avotakoilta |
allatiivi | avotakalle | avotakoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | avotakkana | avotakkoina |
translatiivi | avotakaksi | avotakoiksi |
abessiivi | avotakatta | avotakoitta |
instruktiivi | – | avotakoin |
komitatiivi | – | avotakkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | avotaka- | |
vahva vartalo | avotakka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. edestä avoin, suuluukuton savuhormiin liitetty tulisija, jossa poltetaan puuta
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- avotakka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A