Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

bitumi (6)

  1. maaöljyn tislattaessa muodostuva jähmeä tai puolijähmeä tislausjäte

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈbit̪umi/
  • tavutus: bi‧tu‧mi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi bitumi bitumit
genetiivi bitumin bitumien
bitumeiden
bitumeitten
partitiivi bitumia bitumeita
bitumeja
akkusatiivi bitumi;
bitumin
bitumit
sisäpaikallissijat
inessiivi bitumissa bitumeissa
elatiivi bitumista bitumeista
illatiivi bitumiin bitumeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi bitumilla bitumeilla
ablatiivi bitumilta bitumeilta
allatiivi bitumille bitumeille
muut sijamuodot
essiivi bitumina bitumeina
translatiivi bitumiksi bitumeiksi
abessiivi bitumitta bitumeitta
instruktiivi bitumein
komitatiivi bitumeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo bitumi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

bitumihuopa, bitumilakka, bitumisora

Aiheesta muualla muokkaa

  • bitumi Kielitoimiston sanakirjassa