Substantiivi

muokkaa

bonus (39)

  1. korvaus, lisä, palkkio, vastike
  2. (erityisesti) palkan lisäksi saatu tulospalkkio
    Kevan koko henkilöstö saa bonuksen ”erinomaisesta vuoden aikana tehdystä työstä”. (hs.fi)
  3. (erityisesti) rahan käyttämisestä tiettyyn paikkaan annettava palkkio tai alennus
  4. (erityisesti) moottoriajoneuvojen vakuutuksista kertyvä alennus kun vahinkoja ei ole sattunut
    Bonusoikeudellisista autovakuutuksista annetaan vahingottomien kausien jälkeen bonusta 10% vuodessa. (pohjola.fi)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈbonus/
  • tavutus: bo‧nus

Taivutus

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • bonus Kielitoimiston sanakirjassa
  • bonus Suomen etymologisessa sanakirjassa

Latina

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

bōnus m., bōna f., bōnum n. (taivutus[luo])

  1. hyvä

Liittyvät sanat

muokkaa

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

bonus yl. (2) (yks. määr. bonusen [luo], mon. epämäär. bonusar [luo], mon. määr. bonusarna [luo])

  1. bonus

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa