elatus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaelatus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈelɑt̪us/
- tavutus: e‧la‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elatus | elatukset |
| genetiivi | elatuksen | elatusten elatuksien |
| partitiivi | elatusta | elatuksia |
| akkusatiivi | elatus; elatuksen |
elatukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elatuksessa | elatuksissa |
| elatiivi | elatuksesta | elatuksista |
| illatiivi | elatukseen | elatuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elatuksella | elatuksilla |
| ablatiivi | elatukselta | elatuksilta |
| allatiivi | elatukselle | elatuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elatuksena | elatuksina |
| translatiivi | elatukseksi | elatuksiksi |
| abessiivi | elatuksetta | elatuksitta |
| instruktiivi | – | elatuksin |
| komitatiivi | – | elatuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | elatukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
elatus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. toimeentulo, ylläpito
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- elatus Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 111. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 38. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.