enologi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaenologi (5)
- viinin tutkija, viininvalmistuksen asiantuntija
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | enologi | enologit |
| genetiivi | enologin | enologien (enologein) |
| partitiivi | enologia | enologeja |
| akkusatiivi | enologi; enologin |
enologit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | enologissa | enologeissa |
| elatiivi | enologista | enologeista |
| illatiivi | enologiin | enologeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | enologilla | enologeilla |
| ablatiivi | enologilta | enologeilta |
| allatiivi | enologille | enologeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | enologina | enologeina |
| translatiivi | enologiksi | enologeiksi |
| abessiivi | enologitta | enologeitta |
| instruktiivi | – | enologein |
| komitatiivi | – | enologeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | enologi- | |
| vahva vartalo | enologi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. viinin tutkija
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- enologi Kielitoimiston sanakirjassa
Lähteet
muokkaa- Kaarina, Turtia: Sivistyssanat, Otava, 2001, ISBN 951-1-13353-5