Substantiivi

muokkaa

erilaisuus (40)

  1. yhteismitallisessa vertailussa havaittava ero, usein eroavuuksien summa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈeriˌlɑi̯suːs/
  • tavutus: e‧ri‧lai‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi erilaisuus erilaisuudet
genetiivi erilaisuuden erilaisuuksien
partitiivi erilaisuutta erilaisuuksia
akkusatiivi erilaisuus;
erilaisuuden
erilaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi erilaisuudessa erilaisuuksissa
elatiivi erilaisuudesta erilaisuuksista
illatiivi erilaisuuteen erilaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi erilaisuudella erilaisuuksilla
ablatiivi erilaisuudelta erilaisuuksilta
allatiivi erilaisuudelle erilaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi erilaisuutena erilaisuuksina
translatiivi erilaisuudeksi erilaisuuksiksi
abessiivi erilaisuudetta erilaisuuksitta
instruktiivi erilaisuuksin
komitatiivi erilaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo erilaisuude-
vahva vartalo erilaisuute-
konsonantti-
vartalo
erilaisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan erilainen vartalosta erilais- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa