eunukki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- mies, joka on kastroitu poistamalla kivekset; toimivat aiemmin haaremin vartijoina ja hallitsijan luotettavina virkamiehinä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈeu̯nukːi/
- tavutus: eu‧nuk‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eunukki | eunukit |
| genetiivi | eunukin | eunukkien (eunukkein) |
| partitiivi | eunukkia | eunukkeja |
| akkusatiivi | eunukki; eunukin |
eunukit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eunukissa | eunukeissa |
| elatiivi | eunukista | eunukeista |
| illatiivi | eunukkiin | eunukkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eunukilla | eunukeilla |
| ablatiivi | eunukilta | eunukeilta |
| allatiivi | eunukille | eunukeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eunukkina | eunukkeina |
| translatiivi | eunukiksi | eunukeiksi |
| abessiivi | eunukitta | eunukeitta |
| instruktiivi | – | eunukein |
| komitatiivi | – | eunukkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | eunuki- | |
| vahva vartalo | eunukki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaranskan sanasta eunuque ’eunukki’ ← latinan sanasta eunuchus ← muinaiskreikan sanasta εὐνοῦχος, εὐνή (eunḗ, ’vuode’) + ἔχω (ékhō, ’minulla on; minä pidän’).
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- eunukki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A