fakiiri
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaafakiiri (6)
- uskonnollisista syistä köyhää ja askeettista elämää viettävä henkilö
- askeettinen temppuilija
- Intialainen fakiiri oli viikon maahan haudattuna.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈfɑkiːri/
- tavutus: fa‧kii‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fakiiri | fakiirit |
| genetiivi | fakiirin | fakiirien fakiireiden fakiireitten |
| partitiivi | fakiiria | fakiireita fakiireja |
| akkusatiivi | fakiiri; fakiirin |
fakiirit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fakiirissa | fakiireissa |
| elatiivi | fakiirista | fakiireista |
| illatiivi | fakiiriin | fakiireihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fakiirilla | fakiireilla |
| ablatiivi | fakiirilta | fakiireilta |
| allatiivi | fakiirille | fakiireille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fakiirina | fakiireina |
| translatiivi | fakiiriksi | fakiireiksi |
| abessiivi | fakiiritta | fakiireitta |
| instruktiivi | – | fakiirein |
| komitatiivi | – | fakiireine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fakiiri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa<< arabian فَقِير (faqīr) ’köyhä’
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaaskeetti, dervišši, fakirismi, joogi, köyhä
Aiheesta muualla
muokkaa- fakiiri Kielitoimiston sanakirjassa