Katso myös: filosofía
Wikipedia
Katso artikkeli Filosofia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Filosofia

Substantiivi muokkaa

filosofia (12)[1]

  1. asioiden olemuksen ja alkuperusteiden tutkimus, viisauden etsiminen eli teoreettinen filosofia; yksittäisen ihmisen toiminnan lähtökohta, arvot ja päämäärä eli käytännöllinen filosofia
    Yrityksen toimintafilosofia on käytännöllisen filosofian sovellus.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈfiloˌsofiɑ/
  • tavutus: fi‧lo‧so‧fi‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi filosofia filosofiat
genetiivi filosofian filosofioiden
filosofioitten
(filosofiain)
partitiivi filosofiaa filosofioita
akkusatiivi filosofia;
filosofian
filosofiat
sisäpaikallissijat
inessiivi filosofiassa filosofioissa
elatiivi filosofiasta filosofioista
illatiivi filosofiaan filosofioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi filosofialla filosofioilla
ablatiivi filosofialta filosofioilta
allatiivi filosofialle filosofioille
muut sijamuodot
essiivi filosofiana filosofioina
translatiivi filosofiaksi filosofioiksi
abessiivi filosofiatta filosofioitta
instruktiivi filosofioin
komitatiivi filosofioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo filosofia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

analyyttinen filosofia, filosofi, etiikka, epistemologia, estetiikka, metafysiikka, sielutiede

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

elämänfilosofia, historianfilosofia, kamarifilosofia, kielifilosofia, luonnonfilosofia, sosiaalifilosofia, tieteenfilosofia, uskonnonfilosofia, yhteiskuntafilosofia

Substantiivi muokkaa

filosofia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta filosofi

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

filosofia f. (monikko filosofie)[luo]

  1. filosofia

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /fi.lo.zo.ˈfiː.a/

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12