Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

flaksi (5)[1]

  1. (slangia) onni, tuuri, mäihä
    käydä flaksi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈflɑksi/
  • tavutus: flak‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi flaksi flaksit
genetiivi flaksin flaksien
(flaksein)
partitiivi flaksia flakseja
akkusatiivi flaksi;
flaksin
flaksit
sisäpaikallissijat
inessiivi flaksissa flakseissa
elatiivi flaksista flakseista
illatiivi flaksiin flakseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi flaksilla flakseilla
ablatiivi flaksilta flakseilta
allatiivi flaksille flakseille
muut sijamuodot
essiivi flaksina flakseina
translatiivi flaksiksi flakseiksi
abessiivi flaksitta flakseitta
instruktiivi flaksein
komitatiivi flakseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo flaksi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

  • flaksi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5