Katso myös: Fortuna
Wikipedia
Katso artikkeli Fortuna (peli) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
[1] Fortunapeli

Substantiivi

muokkaa

fortuna (12)[1]

  1. fortunapeli

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fortuna fortunat
genetiivi fortunan fortunoiden
fortunoitten
(fortunain)
partitiivi fortunaa fortunoita
akkusatiivi fortuna;
fortunan
fortunat
sisäpaikallissijat
inessiivi fortunassa fortunoissa
elatiivi fortunasta fortunoista
illatiivi fortunaan fortunoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi fortunalla fortunoilla
ablatiivi fortunalta fortunoilta
allatiivi fortunalle fortunoille
muut sijamuodot
essiivi fortunana fortunoina
translatiivi fortunaksi fortunoiksi
abessiivi fortunatta fortunoitta
instruktiivi fortunoin
komitatiivi fortunoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo fortuna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

fortunapeli, sähköfortuna

Aiheesta muualla

muokkaa
  • fortuna Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

fortuna f. (monikko fortunas)

  1. kohtalo, onni
  2. omaisuus, rikkaus
  3. (kuvaannollisesti) suuri rahasumma

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

fortuna f. (monikko fortune[luo])

  1. onni

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12