Katso myös: -omaisuus

Substantiivi

muokkaa

omaisuus (40)

  1. (oikeustiede) asiat joihin henkilöllä on omistusoikeus: jonkun omistamat varat, tavarat ja kiinteä omaisuus
  2. (kuvaannollisesti) suuri rahasumma
    Hän maksoi siitä omaisuuden.
    Tässähän on kokonainen omaisuus!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈomɑiˌsuːs/
  • tavutus: o‧mai‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi omaisuus omaisuudet
genetiivi omaisuuden omaisuuksien
partitiivi omaisuutta omaisuuksia
akkusatiivi omaisuus;
omaisuuden
omaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi omaisuudessa omaisuuksissa
elatiivi omaisuudesta omaisuuksista
illatiivi omaisuuteen omaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi omaisuudella omaisuuksilla
ablatiivi omaisuudelta omaisuuksilta
allatiivi omaisuudelle omaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi omaisuutena omaisuuksina
translatiivi omaisuudeksi omaisuuksiksi
abessiivi omaisuudetta omaisuuksitta
instruktiivi omaisuuksin
komitatiivi omaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo omaisuude-
vahva vartalo omaisuute-
konsonantti-
vartalo
omaisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan omainen vartalosta omais- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kansallisomaisuus, kansanomaisuus, maaomaisuus, miljoonaomaisuus, omaisuudenjako, omaisuudensiirto, omaisuudensuoja, omaisuuserä, omaisuusluettelo, omaisuusrikos, omaisuusvahinko, omaisuusvero, perintöomaisuus, rahoitusomaisuus, reaaliomaisuus, vaihto-omaisuus, yhteisomaisuus, yksityisomaisuus

Aiheesta muualla

muokkaa