friikki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (slangia) kummajainen
- (slangia) jonkin asian innokas harrastaja tai ihailija
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈfriːkːi/
- tavutus: friik‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus (yleiskielessä) | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | friikki | friikit |
| genetiivi | friikin | friikkien (friikkein) |
| partitiivi | friikkiä | friikkejä |
| akkusatiivi | friikki; friikin |
friikit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | friikissä | friikeissä |
| elatiivi | friikistä | friikeistä |
| illatiivi | friikkiin | friikkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | friikillä | friikeillä |
| ablatiivi | friikiltä | friikeiltä |
| allatiivi | friikille | friikeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | friikkinä | friikkeinä |
| translatiivi | friikiksi | friikeiksi |
| abessiivi | friikittä | friikeittä |
| instruktiivi | – | friikein |
| komitatiivi | – | friikkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | friiki- | |
| vahva vartalo | friikki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: friikkiys