fysiologia

Katso artikkeli Fysiologia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Fysiologian isänä pidetty Claude Bernard pitämässä oppituntia

fysiologia (12)^[1]

elävän elimistön toimintaa ja siihen liittyviä fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä tutkiva tiede

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	fysiologia	fysiologiat
genetiivi	fysiologian	fysiologioiden fysiologioitten (fysiologiain)
partitiivi	fysiologiaa	fysiologioita
akkusatiivi	fysiologia; fysiologian	fysiologiat
sisäpaikallissijat
inessiivi	fysiologiassa	fysiologioissa
elatiivi	fysiologiasta	fysiologioista
illatiivi	fysiologiaan	fysiologioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	fysiologialla	fysiologioilla
ablatiivi	fysiologialta	fysiologioilta
allatiivi	fysiologialle	fysiologioille
muut sijamuodot
essiivi	fysiologiana	fysiologioina
translatiivi	fysiologiaksi	fysiologioiksi
abessiivi	fysiologiatta	fysiologioitta
instruktiivi	–	fysiologioin
komitatiivi	–	fysiologioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	fysiologia-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

latinan sanasta physiologia < muinaiskreikan sanasta φυσιολογία (phusiología) ’luonnontiede’

Antiikin Kreikassa ja myöhemmin sana tarkoitti luonnontiedettä. Kansainvälisen termin ero fysiikaan syntyi vasta 1600-luvulla.^[2]

1. elävän elimistön toimintaa ja siihen liittyviä fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä tutkiva tiede

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
↑ Jorma Kallenautio & Reijo Pitkäranta: Jakso 2: Tieteenalojen nimien syntyhistoria (4:15) Tieteen ja kulttuurin termit. 8.9.1999. Yle. Viitattu 15.1.2023.