Wikipedia
Katso artikkeli Fysiikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

fysiikka (14-A)

  1. yleisiä luonnonilmiöitä käsittelevä tiede; luonnonopin osa, joka tutkii elottoman luonnon sitä osaa, joka ei ole kemiaa tai ei kuulu johonkin muuhun erityiseen tieteen alaan
  2. edellistä käsittelevä oppiaine koulussa ja yliopistossa
  3. (fysiologia, kuvaannollisesti) ihmisen fyysinen olemus: ruumiillinen kunto, ruumiinrakenne
    Nyt minulta petti fysiikka!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈfysiːkːɑ]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: fy‧siik‧ka

Etymologia

muokkaa
  • latinan sanasta physicus (’luonnonfilosofiaan liittyvä’; ’fysiikkaan liittyvä’) < (muinaiskreikan sanasta φυσικός (phusikós, ’fysikaalinen’, ’luonnollinen’) < sanasta φύσις (phúsis, ’luonto’, ’olemus’; ’muoto’, ’hahmo’) < ((sanasta φύω (phúō, ’kasvaa’) < indoeurooppalaisen kantakielen sanasta *bʰuH- (’ilmaantua’, ’tulla esiin’)) ja substantiivijohtimesta -σις (-sis)) ja (adjektiivijohtimesta -ικός (-ikós‎) < indoeurooppalaisen kantakielen johtimesta *-kos tai *-ḱos))

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • fysiikka Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 1216, 1217 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa