Substantiivi

muokkaa

glamour (5)[1]

  1. englantilaisperäinen sana, jolla tarkoitetaan yleensä julkisuuteen ja parrasvaloihin liittyvää hohtoa, tavoittelemisen arvoista rikkautta, kauneutta ja kuuluisuutta korostavaa ominaisuutta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi glamour glamourit
genetiivi glamourin glamourien
(glamourein)
partitiivi glamouria glamoureja
akkusatiivi glamour;
glamourin
glamourit
sisäpaikallissijat
inessiivi glamourissa glamoureissa
elatiivi glamourista glamoureista
illatiivi glamouriin glamoureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi glamourilla glamoureilla
ablatiivi glamourilta glamoureilta
allatiivi glamourille glamoureille
muut sijamuodot
essiivi glamourina glamoureina
translatiivi glamouriksi glamoureiksi
abessiivi glamouritta glamoureitta
instruktiivi glamourein
komitatiivi glamoureine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo glamouri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • glamour Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

glamour

  1. loisto, hohto
  2. lumous

Etymologia

muokkaa
  • Sana on peräisin skottienglannista, missä se on alun perin tarkoittanut salaoppia (grammar).

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

glamour m.

  1. glamour, loisto
    una gala llena de glamour

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5