glossaattori

Suomi

glossaattori (6)

keskiaikainen oppinut, joka kirjoitti reunahuomautuksia, glossia, lakiteksteihin

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	glossaattori	glossaattorit
genetiivi	glossaattorin	glossaattorien glossaattoreiden glossaattoreitten
partitiivi	glossaattoria	glossaattoreita glossaattoreja
akkusatiivi	glossaattori; glossaattorin	glossaattorit
sisäpaikallissijat
inessiivi	glossaattorissa	glossaattoreissa
elatiivi	glossaattorista	glossaattoreista
illatiivi	glossaattoriin	glossaattoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	glossaattorilla	glossaattoreilla
ablatiivi	glossaattorilta	glossaattoreilta
allatiivi	glossaattorille	glossaattoreille
muut sijamuodot
essiivi	glossaattorina	glossaattoreina
translatiivi	glossaattoriksi	glossaattoreiksi
abessiivi	glossaattoritta	glossaattoreitta
instruktiivi	–	glossaattorein
komitatiivi	–	glossaattoreine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	glossaattori-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. keskiaikainen oppinut, joka kirjoitti reunahuomautuksia, glossia, lakiteksteihin