hali
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahali (5)
- (arkikieltä) halaus
- Anna isille hali!
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈhɑ̝li]
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hali | halit |
genetiivi | halin | halien (halein) |
partitiivi | halia | haleja |
akkusatiivi | hali; halin |
halit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | halissa | haleissa |
elatiivi | halista | haleista |
illatiivi | haliin | haleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | halilla | haleilla |
ablatiivi | halilta | haleilta |
allatiivi | halille | haleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | halina | haleina |
translatiivi | haliksi | haleiksi |
abessiivi | halitta | haleitta |
instruktiivi | – | halein |
komitatiivi | – | haleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hali- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hali Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaahali
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä halia
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä halia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä halia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä halia
Fääri
muokkaaSubstantiivi
muokkaahali m.
Etymologia
muokkaa- muinaisskandinaavista < germaanisen kantakielen sanasta *halô
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɛaːlɪ/
Hawaiji
muokkaaVerbi
muokkaahali
Ido
muokkaaSubstantiivi
muokkaahali
- (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta halo
Islanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaahali m.
Etymologia
muokkaa- lainasana muinaisskandinaavista < germaanisen kantakielen sanasta *halô
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhaːlɪ/
Puola
muokkaaSubstantiivi
muokkaahali
Romania
muokkaaVerbi
muokkaahali
Turkki
muokkaaSubstantiivi
muokkaahali
Unkari
muokkaaInterjektio
muokkaahali