hallitsijuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahallitsijuus (40)
- hallitsijana oleminen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hallitsijuus | hallitsijuudet |
genetiivi | hallitsijuuden | hallitsijuuksien |
partitiivi | hallitsijuutta | hallitsijuuksia |
akkusatiivi | hallitsijuus; hallitsijuuden |
hallitsijuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hallitsijuudessa | hallitsijuuksissa |
elatiivi | hallitsijuudesta | hallitsijuuksista |
illatiivi | hallitsijuuteen | hallitsijuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hallitsijuudella | hallitsijuuksilla |
ablatiivi | hallitsijuudelta | hallitsijuuksilta |
allatiivi | hallitsijuudelle | hallitsijuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hallitsijuutena | hallitsijuuksina |
translatiivi | hallitsijuudeksi | hallitsijuuksiksi |
abessiivi | hallitsijuudetta | hallitsijuuksitta |
instruktiivi | – | hallitsijuuksin |
komitatiivi | – | hallitsijuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hallitsijuude- | |
vahva vartalo | hallitsijuute- | |
konsonantti- vartalo |
hallitsijuut- |
Käännökset
muokkaa1. hallitsijana oleminen
|