hannari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahannari (6) (puhekieltä)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hannari | hannarit |
genetiivi | hannarin | hannarien hannareiden hannareitten |
partitiivi | hannaria | hannareita hannareja |
akkusatiivi | hannari; hannarin |
hannarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hannarissa | hannareissa |
elatiivi | hannarista | hannareista |
illatiivi | hannariin | hannareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hannarilla | hannareilla |
ablatiivi | hannarilta | hannareilta |
allatiivi | hannarille | hannareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hannarina | hannareina |
translatiivi | hannariksi | hannareiksi |
abessiivi | hannaritta | hannareitta |
instruktiivi | – | hannarein |
komitatiivi | – | hannareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hannari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |