Wikipedia
Katso artikkeli Hede Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Hede

Substantiivi

muokkaa

hede (48-F)

  1. (kasvitiede) hedelehti, siitepölyä kehittävä kukan siitoslehti; kasvin urospuolinen lisääntymiselin
    Hede muodostuu varsimaisesta palhosta ja ponnesta.

Ääntäminen

muokkaa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hede heteet
genetiivi heteen heteiden
heteitten
partitiivi hedettä heteitä
akkusatiivi hede;
heteen
heteet
sisäpaikallissijat
inessiivi heteessä heteissä
elatiivi heteestä heteistä
illatiivi heteeseen heteisiin
heteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi heteellä heteillä
ablatiivi heteeltä heteiltä
allatiivi heteelle heteille
muut sijamuodot
essiivi heteenä heteinä
translatiivi heteeksi heteiksi
abessiivi heteettä heteittä
instruktiivi hetein
komitatiivi heteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hetee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hedet-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hedekasvi, hedekukka, hedelehti, hedenorkko, hedetähkä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hede Kielitoimiston sanakirjassa
  • hede Tieteen termipankissa