Substantiivi

muokkaa

heebo (1)

  1. (slangia) heppu, hemmo, tyyppi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈheːbo/

Taivutus

muokkaa
Taivutus (yleiskielessä)
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi heebo heebot
genetiivi heebon heebojen
partitiivi heeboa heeboja
akkusatiivi heebo;
heebon
heebot
sisäpaikallissijat
inessiivi heebossa heeboissa
elatiivi heebosta heeboista
illatiivi heeboon heeboihin
ulkopaikallissijat
adessiivi heebolla heeboilla
ablatiivi heebolta heeboilta
allatiivi heebolle heeboille
muut sijamuodot
essiivi heebona heeboina
translatiivi heeboksi heeboiksi
abessiivi heebotta heeboitta
instruktiivi heeboin
komitatiivi heeboine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo heebo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

heppu-sanan variantti[1]

Aiheesta muualla

muokkaa
  • heebo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”heebo”.