heel

Englanti

Substantiivi

heel (monikko heels)

1. kantapää
2. kengän korko
3. (eläintiede, kasvitiede) kannus
4. (merenkulku) mastonkenkä; maston tyvi; kallistuminen
5. (showpaini) pahiksen roolia esittävä painija

Ääntäminen

• IPA: /hiːl/

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• [6] pahiksen esittäjä: face

Idiomit

• bring (someone) to heel – panna kuriin, panna aisoihin

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	heels
part. prees.	heeling
imp. & part. perf.	heeled

heel

1. olla kintereillä
2. lisätä kenkään korko tai koron korkeutta
3. (merenkulku) kallistaa
4. (merenkulku) kallistua

Ääntäminen

• IPA: /hiːl/

Liittyvät sanat

• keel

Synonyymit

• (kallistaa, kallistua) careen

Hollanti

Adjektiivi

heel

1. täysi

Adverbi

heel

1. (korostava) hyvin, todella

Verbi

heel

1. (taivutusmuoto) helen