henkselit
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahenkselit (6) (monikollinen)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈheŋkselit̪/
- tavutus: henk‧se‧lit
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | – | henkselit |
genetiivi | – | henkselien henkseleiden henkseleitten |
partitiivi | – | henkseleitä henkselejä |
akkusatiivi | –; – |
henkselit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | – | henkseleissä |
elatiivi | – | henkseleistä |
illatiivi | – | henkseleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | – | henkseleillä |
ablatiivi | – | henkseleiltä |
allatiivi | – | henkseleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | – | henkseleinä |
translatiivi | – | henkseleiksi |
abessiivi | – | henkseleittä |
instruktiivi | – | henkselein |
komitatiivi | – | henkseleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | henkseli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. asuste, jota käytetään vyötäröltään liian suurten housujen tai hameen kannattamiseen
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- paukutella henkseleitään = olla ylpeä t. onnellinen jostakin
- Leskinen voitti lotossa ja paukutteli henkseleitään.
- vetää henkselit yli = peruttaa jokin asia
- Leskinen veti henkselit sopimuksen yli.
Aiheesta muualla
muokkaa- henkselit Kielitoimiston sanakirjassa