hame
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
hame (48)
- lantiolta polvia kohti laskeutuva vaatekappale, jota länsimaisessa kulttuurissa (joitakin perinneasuja lukuun ottamatta) käyttävät tavallisesti naiset
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈhɑ̝me̞ˣ]
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hame | hameet |
| genetiivi | hameen | hameiden hameitten |
| partitiivi | hametta | hameita |
| akkusatiivi | hame; hameen |
hameet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hameessa | hameissa |
| elatiivi | hameesta | hameista |
| illatiivi | hameeseen | hameisiin hameihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hameella | hameilla |
| ablatiivi | hameelta | hameilta |
| allatiivi | hameelle | hameille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hameena | hameina |
| translatiivi | hameeksi | hameiksi |
| abessiivi | hameetta | hameitta |
| instruktiivi | – | hamein |
| komitatiivi | – | hameine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hamee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hamet- | |
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
alushame, farkkuhame, farmarihame, hameenhelma, hameenlieve, hamekangas, hamevalta, hameväki, housuhame, kellohame, kietaisuhame, kynähame, laskoshame, liivihame, maksihame, midihame, minihame, nahkahame, pellavahame, puolihame, pönkkähame, rimpsuhame, rynkkyhame, skottihame, trumpettihame, tuppilohame, tweedhame, vannehame, vekkihame, vyötäröhame
Aiheesta muualla muokkaa
- hame Kielitoimiston sanakirjassa
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
hame (gen hame, part hamet)
- (murteellinen) paita
- See on tüüpiline setu naise hame. – Tämä on tyypillinen setukaisnaisen paita.
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.