Häme
Katso myös: hame |
Suomi muokkaa
Erisnimi muokkaa
Häme (48)
- Suomen historiallinen maakunta sisämaassa Etelä-Suomessa
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Häme | – |
genetiivi | Hämeen | – |
partitiivi | Hämettä | – |
akkusatiivi | Häme; Hämeen |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Hämeessä | – |
elatiivi | Hämeestä | – |
illatiivi | Hämeeseen | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Hämeellä | – |
ablatiivi | Hämeeltä | – |
allatiivi | Hämeelle | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Hämeenä | – |
translatiivi | Hämeeksi | – |
abessiivi | Hämeettä | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | Hämeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Hämee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Hämet- |
Etymologia muokkaa
Aiemmasta muodosta *hämä (vrt. hämäläinen), jonka varhempi äännekehitys on *hämä < *šämä. Sanaa pidettiin aiemmin sukulaissanana nimityksille Suomi ja saamelaisten nimitykselle (ks. saamelainen), mutta uudemman kyseisiin nimiin liittyvän teorian mukaan Hämeen nimi on lainattu kantasaamesta, sen sijaan että sanat olisivat periytyneet yhteisestä alkumuodosta. Väitettä puoltavat äänteellisten seikkojen lisäksi se, että Hämeen alueella on todennäköisesti ollut saamelaisasutusta ennen itämerensuomalaisten kansojen leviämistä sisämaahan.
Käännökset muokkaa
1. Suomen historiallinen maakunta
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: hämäläinen