Häme

Katso myös: hame

Suomi

Häme

Erisnimi

Häme (48)

1. Suomen historiallinen maakunta sisämaassa Etelä-Suomessa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	Häme	–
genetiivi	Hämeen	–
partitiivi	Hämettä	–
akkusatiivi	Häme; Hämeen	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	Hämeessä	–
elatiivi	Hämeestä	–
illatiivi	Hämeeseen	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	Hämeellä	–
ablatiivi	Hämeeltä	–
allatiivi	Hämeelle	–
muut sijamuodot
essiivi	Hämeenä	–
translatiivi	Hämeeksi	–
abessiivi	Hämeettä	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	Hämeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	Hämee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	Hämet-

Etymologia

Aiemmasta muodosta *hämä (vrt. hämäläinen), jonka varhempi äännekehitys on *hämä < *šämä. Sanaa pidettiin aiemmin sukulaissanana nimityksille Suomi ja saamelaisten nimitykselle (ks. saamelainen), mutta uudemman kyseisiin nimiin liittyvän teorian mukaan Hämeen nimi on lainattu kantasaamesta, sen sijaan että sanat olisivat periytyneet yhteisestä alkumuodosta. Väitettä puoltavat äänteellisten seikkojen lisäksi se, että Hämeen alueella on todennäköisesti ollut saamelaisasutusta ennen itämerensuomalaisten kansojen leviämistä sisämaahan.

Käännökset

1. Suomen historiallinen maakunta

ruotsi: Tavastland

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: hämäläinen

Yhdyssanat

• Hämeenlinna