heräämö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaheräämö (2)
- sairaalan osasto, jossa leikkauspotilaat heräävät nukutuksesta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈheræːmø/
- tavutus: he‧rää‧mö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heräämö | heräämöt |
genetiivi | heräämön | heräämöjen heräämöiden heräämöitten |
partitiivi | heräämöä | heräämöitä heräämöjä |
akkusatiivi | heräämö; heräämön |
heräämöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heräämössä | heräämöissä |
elatiivi | heräämöstä | heräämöistä |
illatiivi | heräämöön | heräämöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heräämöllä | heräämöillä |
ablatiivi | heräämöltä | heräämöiltä |
allatiivi | heräämölle | heräämöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heräämönä | heräämöinä |
translatiivi | heräämöksi | heräämöiksi |
abessiivi | heräämöttä | heräämöittä |
instruktiivi | – | heräämöin |
komitatiivi | – | heräämöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | heräämö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. sairaalan osasto, jossa leikkauspotilaat heräävät nukutuksesta
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- heräämö Kielitoimiston sanakirjassa