hilseily
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- hilseen tuottaminen; kuolleiden ihosolujen irtoaminen ihosta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhilsei̯ly/
- tavutus: hil‧sei‧ly
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hilseily | hilseilyt |
genetiivi | hilseilyn | hilseilyjen hilseilyiden hilseilyitten |
partitiivi | hilseilyä | hilseilyitä hilseilyjä |
akkusatiivi | hilseily; hilseilyn |
hilseilyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hilseilyssä | hilseilyissä |
elatiivi | hilseilystä | hilseilyistä |
illatiivi | hilseilyyn | hilseilyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hilseilyllä | hilseilyillä |
ablatiivi | hilseilyltä | hilseilyiltä |
allatiivi | hilseilylle | hilseilyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hilseilynä | hilseilyinä |
translatiivi | hilseilyksi | hilseilyiksi |
abessiivi | hilseilyttä | hilseilyittä |
instruktiivi | – | hilseilyin |
komitatiivi | – | hilseilyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hilseily- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hilseily Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2