hilse
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- ihosta, erityisesti päänahasta irtoava kuollut solukko
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhilseˣ/
- tavutus: hil‧se
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hilse | hilseet |
genetiivi | hilseen | hilseiden hilseitten |
partitiivi | hilsettä | hilseitä |
akkusatiivi | hilse; hilseen |
hilseet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hilseessä | hilseissä |
elatiivi | hilseestä | hilseistä |
illatiivi | hilseeseen | hilseisiin hilseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hilseellä | hilseillä |
ablatiivi | hilseeltä | hilseiltä |
allatiivi | hilseelle | hilseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hilseenä | hilseinä |
translatiivi | hilseeksi | hilseiksi |
abessiivi | hilseettä | hilseittä |
instruktiivi | – | hilsein |
komitatiivi | – | hilseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hilsee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hilset- |
Käännökset
muokkaa1. ihosta, erityisesti päänahasta irtoavat kuolleet ihosolut
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- mennä yli hilseen
- (arkikieltä) mennä yli ymmärryksen
Aiheesta muualla
muokkaa- hilse Kielitoimiston sanakirjassa
- hilse Suomen murteiden sanakirjassa
- hilse Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 5026 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Norja (bokmål)
muokkaaVerbi
muokkaahilse
Etymologia
muokkaa- muinaisskandinaavin sanasta heilsa
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaNorja (riksmål)
muokkaaVerbi
muokkaahilse
Etymologia
muokkaa- muinaisskandinaavin sanasta heilsa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48