hilse
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- ihosta, erityisesti päänahasta irtoavat kuolleet ihosolut
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhilseˣ/
- tavutus: hil‧se
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hilse | hilseet |
| genetiivi | hilseen | hilseiden hilseitten |
| partitiivi | hilsettä | hilseitä |
| akkusatiivi | hilse; hilseen |
hilseet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hilseessä | hilseissä |
| elatiivi | hilseestä | hilseistä |
| illatiivi | hilseeseen | hilseisiin hilseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hilseellä | hilseillä |
| ablatiivi | hilseeltä | hilseiltä |
| allatiivi | hilseelle | hilseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hilseenä | hilseinä |
| translatiivi | hilseeksi | hilseiksi |
| abessiivi | hilseettä | hilseittä |
| instruktiivi | – | hilsein |
| komitatiivi | – | hilseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hilsee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hilset- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Idiomit muokkaa
- mennä yli hilseen
- mennä yli ymmäryksen
Aiheesta muualla muokkaa
- hilse Kielitoimiston sanakirjassa
Norja (bokmål) muokkaa
Verbi muokkaa
hilse
Etymologia muokkaa
- muinaisskandinaavin sanasta heilsa
Norja (riksmål) muokkaa
Verbi muokkaa
hilse
Etymologia muokkaa
- muinaisskandinaavin sanasta heilsa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48