humpuuki

Suomi

Substantiivi

humpuuki (6)

1. huijaus, petkutus
2. perätön, pilailumielessä esitetty väite

Ääntäminen

• IPA: /ˈhumpuːki/
• tavutus: hum‧puu‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	humpuuki	–
genetiivi	humpuukin	–
partitiivi	humpuukia	–
akkusatiivi	humpuuki; humpuukin	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	humpuukissa	–
elatiivi	humpuukista	–
illatiivi	humpuukiin	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	humpuukilla	–
ablatiivi	humpuukilta	–
allatiivi	humpuukille	–
muut sijamuodot
essiivi	humpuukina	–
translatiivi	humpuukiksi	–
abessiivi	humpuukitta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	humpuukeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	humpuuki-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

< ruotsi << englanti

Käännökset

1. huijaus, petkutus

englanti: humbug

unkari: humbug

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• humpuukimaakari

Aiheesta muualla

• humpuuki Kielitoimiston sanakirjassa
• humpuuki Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Humpuuki. Kotimaisten kielten keskus