huovutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- menetelmä, jossa villakuidusta valmistetaan huopaa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhuo̯ʋut̪us/
- tavutus: huo‧vu‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huovutus | huovutukset |
genetiivi | huovutuksen | huovutusten huovutuksien |
partitiivi | huovutusta | huovutuksia |
akkusatiivi | huovutus; huovutuksen |
huovutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huovutuksessa | huovutuksissa |
elatiivi | huovutuksesta | huovutuksista |
illatiivi | huovutukseen | huovutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huovutuksella | huovutuksilla |
ablatiivi | huovutukselta | huovutuksilta |
allatiivi | huovutukselle | huovutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huovutuksena | huovutuksina |
translatiivi | huovutukseksi | huovutuksiksi |
abessiivi | huovutuksetta | huovutuksitta |
instruktiivi | – | huovutuksin |
komitatiivi | – | huovutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huovutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
huovutus- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- huovutus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39