huppu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa.jpeg)
.jpg)
- takin, paidan, kaavun tms. selkäosan yläreunasta lähtevä vaatteen osa, joka voidaan vetää pään yli
- yleisesti jonkin suojaksi tarkoitettu pienehkö pussimainen ja avoin kangas
- Parkkimittareissa oli huput ja pysäköinti oli kielletty.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhup.pu/
- tavutus: hup‧pu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huppu | huput |
| genetiivi | hupun | huppujen |
| partitiivi | huppua | huppuja |
| akkusatiivi | huppu; hupun |
huput |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hupussa | hupuissa |
| elatiivi | hupusta | hupuista |
| illatiivi | huppuun | huppuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hupulla | hupuilla |
| ablatiivi | hupulta | hupuilta |
| allatiivi | hupulle | hupuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huppuna | huppuina |
| translatiivi | hupuksi | hupuiksi |
| abessiivi | huputta | hupuitta |
| instruktiivi | – | hupuin |
| komitatiivi | – | huppuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hupu- | |
| vahva vartalo | huppu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- huppu Kielitoimiston sanakirjassa