SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

hyöty (1)

  1. jokin asia, joka edesauttaa jotain toista asiaa
    Siitä on ollut meille suuri hyöty.
    Siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhyø̯t̪y/
  • tavutus: hyö‧ty

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hyöty hyödyt
genetiivi hyödyn hyötyjen
partitiivi hyötyä hyötyjä
akkusatiivi hyöty;
hyödyn
hyödyt
sisäpaikallissijat
inessiivi hyödyssä hyödyissä
elatiivi hyödystä hyödyistä
illatiivi hyötyyn hyötyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hyödyllä hyödyillä
ablatiivi hyödyltä hyödyiltä
allatiivi hyödylle hyödyille
muut sijamuodot
essiivi hyötynä hyötyinä
translatiivi hyödyksi hyödyiksi
abessiivi hyödyttä hyödyittä
instruktiivi hyödyin
komitatiivi hyötyine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

Hemminki Maskulaisen vuonna 1616 käyttöön ottama uudissana[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hyödyksikäyttö, hyötyajoneuvo, hyötyeläin, hyötyetiikka, hyötyhyönteinen, hyötykasvi, hyötykuorma, hyötykäyttö, hyötyliikenne, hyötyliikunta, hyötymansikka, hyötynäkokohta, hyötynäkökohta, hyötyominaisuus, hyötyosuus, hyötypisto, hyötypuoli, hyötypuu, hyötypuutarha, hyötysuhde, hyötyteho, hyötyvirta

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • hyöty Kielitoimiston sanakirjassa
  • hyöty Tieteen termipankissa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 5. painos. Helsinki: WSOY, 2011.