ies
![]() |
Suomi
muokkaaAdverbi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa
- härkien valjastuksessa käytettävä vetopuu; niskan taakse laitettava veto- tai kantolaite
- (kuvaannollisesti) sorto, orjuus
- Silloin he vapautuivat vuosisataisesta vieraan vallan ikeestä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈies/ tai /ˈie̯s/
- tavutus: i‧es / ies
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ies | ikeet |
genetiivi | ikeen | ikeiden ikeitten |
partitiivi | iestä | ikeitä |
akkusatiivi | ies; ikeen |
ikeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ikeessä | ikeissä |
elatiivi | ikeestä | ikeistä |
illatiivi | ikeeseen | ikeisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ikeellä | ikeillä |
ablatiivi | ikeeltä | ikeiltä |
allatiivi | ikeelle | ikeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ikeenä | ikeinä |
translatiivi | ikeeksi | ikeiksi |
abessiivi | ikeettä | ikeittä |
instruktiivi | – | ikein |
komitatiivi | – | ikeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ikee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ies- |
Käännökset
muokkaa1. vetolaite
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ies Kielitoimiston sanakirjassa