ilmailuviranomainen

Substantiivi

muokkaa

ilmailuviranomainen (38)

  1. (julkishallinto) valtiota edustava viranomaistaho, joka valvoo ilmailua ja siihen liittyvää toimintaa

Tavutus

muokkaa
  • tavutus: il‧mai‧lu‧vi‧ran‧o‧mai‧nen

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista ilmailu ja viranomainen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ilmailuviranomainen ilmailuviranomaiset
genetiivi ilmailuviranomaisen ilmailuviranomaisten
ilmailuviranomaisien
partitiivi ilmailuviranomaista ilmailuviranomaisia
akkusatiivi ilmailuviranomainen;
ilmailuviranomaisen
ilmailuviranomaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi ilmailuviranomaisessa ilmailuviranomaisissa
elatiivi ilmailuviranomaisesta ilmailuviranomaisista
illatiivi ilmailuviranomaiseen ilmailuviranomaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ilmailuviranomaisella ilmailuviranomaisilla
ablatiivi ilmailuviranomaiselta ilmailuviranomaisilta
allatiivi ilmailuviranomaiselle ilmailuviranomaisille
muut sijamuodot
essiivi ilmailuviranomaisena
(ilmailuviranomaisna)
ilmailuviranomaisina
translatiivi ilmailuviranomaiseksi ilmailuviranomaisiksi
abessiivi ilmailuviranomaisetta ilmailuviranomaisitta
instruktiivi ilmailuviranomaisin
komitatiivi ilmailuviranomaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ilmailuviranomaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ilmailuviranomais-

Käännökset

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa