Wikipedia
Katso artikkeli Intuitio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Intuitio aivoissa frenologian mukaan

Substantiivi

muokkaa

intuitio (3)

  1. tehtyyn havaintoon perustuva oivallus, välitöntä tietämistä, jossa tieto kohteesta saavutetaan suoraan, eikä perustu havannoijan havaintomaailmaan, päättelyyn eikä kokemukseen, vaistonvarainen tajuaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈint̪ui̯ˌt̪io/, [ˈint̪uit̪io̞]
  • tavutus: in‧tui‧ti‧o

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi intuitio intuitiot
genetiivi intuition intuitioiden
intuitioitten
partitiivi intuitiota intuitioita
akkusatiivi intuitio;
intuition
intuitiot
sisäpaikallissijat
inessiivi intuitiossa intuitioissa
elatiivi intuitiosta intuitioista
illatiivi intuitioon intuitioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi intuitiolla intuitioilla
ablatiivi intuitiolta intuitioilta
allatiivi intuitiolle intuitioille
muut sijamuodot
essiivi intuitiona intuitioina
translatiivi intuitioksi intuitioiksi
abessiivi intuitiotta intuitioitta
instruktiivi intuitioin
komitatiivi intuitioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo intuitio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa