Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jälkiliite (48)

  1. (kielitiede) sanan vartaloon tai taivutusvartaloon liitetty johto- tai taivutuspääte, suffiksi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjælkiˌliːt̪eˣ/
  • tavutus: jäl‧ki‧lii‧te

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jälkiliite jälkiliitteet
genetiivi jälkiliitteen jälkiliitteiden
jälkiliitteitten
partitiivi jälkiliitettä jälkiliitteitä
akkusatiivi jälkiliite;
jälkiliitteen
jälkiliitteet
sisäpaikallissijat
inessiivi jälkiliitteessä jälkiliitteissä
elatiivi jälkiliitteestä jälkiliitteistä
illatiivi jälkiliitteeseen jälkiliitteisiin
jälkiliitteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jälkiliitteellä jälkiliitteillä
ablatiivi jälkiliitteeltä jälkiliitteiltä
allatiivi jälkiliitteelle jälkiliitteille
muut sijamuodot
essiivi jälkiliitteenä jälkiliitteinä
translatiivi jälkiliitteeksi jälkiliitteiksi
abessiivi jälkiliitteettä jälkiliitteittä
instruktiivi jälkiliittein
komitatiivi jälkiliitteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jälkiliittee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jälkiliitet-

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista jälki ja liite

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa