Wikipedia
Katso artikkeli Jäte Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Jätteitä kadulla

Substantiivi

muokkaa

jäte (48-C) (monikko jätteet)

  1. jostakin toiminnasta syntyvä tarpeeton ja sen tuottajalle hyödyntämiskelvoton aine tai energia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjæt̪eˣ/
  • tavutus: jä‧te

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäte jätteet
genetiivi jätteen jätteiden
jätteitten
partitiivi jätettä jätteitä
akkusatiivi jäte;
jätteen
jätteet
sisäpaikallissijat
inessiivi jätteessä jätteissä
elatiivi jätteestä jätteistä
illatiivi jätteeseen jätteisiin
jätteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jätteellä jätteillä
ablatiivi jätteeltä jätteiltä
allatiivi jätteelle jätteille
muut sijamuodot
essiivi jätteenä jätteinä
translatiivi jätteeksi jätteiksi
abessiivi jätteettä jätteittä
instruktiivi jättein
komitatiivi jätteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jättee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jätet-

Etymologia

muokkaa

jättää (heikko vartalo jätä-) + -e

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aurinkojäte, biojäte, hakkuujäte, jäteaine, jäteasema, jäteastia, jäteauto, jätehuolto, jätekuilu, jätekuormitus, jätelaitos, jätelasi, jätelauta, jätelava, jätelipeä, jäteliuos, jätelämpö, jätemylly, jätemäki, jätepaperi, jätepuristin, jätepuu, jätesanko, jätesäiliö, jätesäkki, jätevarasto, jätevaunu, jätevaunukaappi, jätevesi, jäteöljy, jätteenkäsittely, kasvijäte, kasvinjäte, keittiöjäte, kierrätysjäte, kiinteistöjäte, kotitalousjäte, kuivajäte, kuorimisjäte, lasijäte, muovijäte, ongelmajäte, paistojäte, pakkausjäte, palamisjäte, perkausjäte, polttojäte, puserrusjäte, puujäte, rakennusjäte, ruoanjäte, sahausjäte, sairaalajäte, talousjäte, tehdasjäte, teollisuusjäte, teurasjäte, teurastusjäte, tislausjäte, ydinjäte, yhdyskuntajäte

Aiheesta muualla

muokkaa
  • jäte Kielitoimiston sanakirjassa
  • jäte Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 937 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa