Wikipedia
Katso artikkeli Jäte Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

 
Jätteitä kadulla

SubstantiiviMuokkaa

jäte (48-C) (monikko jätteet)

  1. jostakin toiminnasta syntyvä tarpeeton ja sen tuottajalle hyödyntämiskelvoton aine tai energia

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈjæt̪eˣ/
  • tavutus: jä‧te

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäte jätteet
genetiivi jätteen jätteiden
jätteitten
partitiivi jätettä jätteitä
akkusatiivi jäte;
jätteen
jätteet
sisäpaikallissijat
inessiivi jätteessä jätteissä
elatiivi jätteestä jätteistä
illatiivi jätteeseen jätteisiin
jätteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jätteellä jätteillä
ablatiivi jätteeltä jätteiltä
allatiivi jätteelle jätteille
muut sijamuodot
essiivi jätteenä jätteinä
translatiivi jätteeksi jätteiksi
abessiivi jätteettä jätteittä
instruktiivi jättein
komitatiivi jätteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jättee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jätet-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

biojäte, hakkuujäte, jäteaine, jäteasema, jäteastia, jäteauto, jätehuolto, jätekuilu, jätekuormitus, jätelaitos, jätelasi, jätelauta, jätelipeä, jäteliuos, jätelämpö, jätemylly, jätemäki, jätepaperi, jätepuristin, jätepuu, jätesanko, jätesäiliö, jätesäkki, jätevarasto, jätevaunu, jätevaunukaappi, jätevesi, jäteöljy, jätteenkäsittely, kasvijäte, kasvinjäte, keittiöjäte, kierrätysjäte, kiinteistöjäte, kotitalousjäte, kuivajäte, kuorimisjäte, lasijäte, muovijäte, ongelmajäte, paistojäte, pakkausjäte, palamisjäte, perkausjäte, polttojäte, puserrusjäte, puujäte, rakennusjäte, ruoanjäte, sahausjäte, sairaalajäte, talousjäte, tehdasjäte, teollisuusjäte, teurasjäte, teurastusjäte, tislausjäte, ydinjäte, yhdyskuntajäte

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • jäte Kielitoimiston sanakirjassa
  • jäte Tieteen termipankissa