jakaantuneisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajakaantuneisuus (40)
- rinnakkaismuoto sanasta jakautuneisuus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjɑkɑːnt̪unei̯suːs/
- tavutus: ja‧kaan‧tu‧nei‧suus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jakaantuneisuus | jakaantuneisuudet |
| genetiivi | jakaantuneisuuden | jakaantuneisuuksien |
| partitiivi | jakaantuneisuutta | jakaantuneisuuksia |
| akkusatiivi | jakaantuneisuus; jakaantuneisuuden |
jakaantuneisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jakaantuneisuudessa | jakaantuneisuuksissa |
| elatiivi | jakaantuneisuudesta | jakaantuneisuuksista |
| illatiivi | jakaantuneisuuteen | jakaantuneisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jakaantuneisuudella | jakaantuneisuuksilla |
| ablatiivi | jakaantuneisuudelta | jakaantuneisuuksilta |
| allatiivi | jakaantuneisuudelle | jakaantuneisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jakaantuneisuutena | jakaantuneisuuksina |
| translatiivi | jakaantuneisuudeksi | jakaantuneisuuksiksi |
| abessiivi | jakaantuneisuudetta | jakaantuneisuuksitta |
| instruktiivi | – | jakaantuneisuuksin |
| komitatiivi | – | jakaantuneisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | jakaantuneisuude- | |
| vahva vartalo | jakaantuneisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
jakaantuneisuut- | |
Etymologia
muokkaa- verbimuodosta jakaantunut