Wikipedia
Katso artikkeli Polarisaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

polarisaatio (3)

  1. polaarisuuden syntyminen, polarisoituminen
  2. (fysiikka) poikittaisten sähkömagneettisten aaltojen sähkökentän suunta, kun aallon sähkökenttä värähtelee vain yhdessä etenemissuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa
  3. (kuvaannollisesti) politiikassa mielipiteiden jakautuminen selkeästi kahteen päähän; kahtiajakautuminen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi polarisaatio polarisaatiot
genetiivi polarisaation polarisaatioiden
polarisaatioitten
partitiivi polarisaatiota polarisaatioita
akkusatiivi polarisaatio;
polarisaation
polarisaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi polarisaatiossa polarisaatioissa
elatiivi polarisaatiosta polarisaatioista
illatiivi polarisaatioon polarisaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi polarisaatiolla polarisaatioilla
ablatiivi polarisaatiolta polarisaatioilta
allatiivi polarisaatiolle polarisaatioille
muut sijamuodot
essiivi polarisaationa polarisaatioina
translatiivi polarisaatioksi polarisaatioiksi
abessiivi polarisaatiotta polarisaatioitta
instruktiivi polarisaatioin
komitatiivi polarisaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo polarisaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

lineaaripolarisaatio, polarisaatiosuodatin, pystypolarisaatio, vaakapolarisaatio, ympyräpolarisaatio


Aiheesta muualla

muokkaa