jankuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajankuttaminen (38)
- teonnimi verbistä jankuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jankuttaminen | jankuttamiset |
genetiivi | jankuttamisen | jankuttamisten jankuttamisien |
partitiivi | jankuttamista | jankuttamisia |
akkusatiivi | jankuttaminen; jankuttamisen |
jankuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jankuttamisessa | jankuttamisissa |
elatiivi | jankuttamisesta | jankuttamisista |
illatiivi | jankuttamiseen | jankuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jankuttamisella | jankuttamisilla |
ablatiivi | jankuttamiselta | jankuttamisilta |
allatiivi | jankuttamiselle | jankuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jankuttamisena (jankuttamisna) |
jankuttamisina |
translatiivi | jankuttamiseksi | jankuttamisiksi |
abessiivi | jankuttamisetta | jankuttamisitta |
instruktiivi | – | jankuttamisin |
komitatiivi | – | jankuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jankuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jankuttamis- |