känny
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakänny (1)
- (puhekieltä) hellittelymuoto sanasta käsi
- (puhekieltä) hellittelymuoto sanasta kämmen
- (puhekieltä) kännykkä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkænːy/
- tavutus: kän‧ny
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | känny | kännyt |
genetiivi | kännyn | kännyjen |
partitiivi | kännyä | kännyjä |
akkusatiivi | känny; kännyn |
kännyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kännyssä | kännyissä |
elatiivi | kännystä | kännyistä |
illatiivi | kännyyn | kännyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kännyllä | kännyillä |
ablatiivi | kännyltä | kännyiltä |
allatiivi | kännylle | kännyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kännynä | kännyinä |
translatiivi | kännyksi | kännyiksi |
abessiivi | kännyttä | kännyittä |
instruktiivi | – | kännyin |
komitatiivi | – | kännyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | känny- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. käsi
Ks. käsi |
2. kämmen
Ks. kämmen |
3. kännykkä
Ks. kännykkä |
Aiheesta muualla
muokkaa- känny Kielitoimiston sanakirjassa