kaakeli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaakeli (6)
- pieni lasitettu keraamilaatta, joita käytetään esimerkiksi kylpyhuoneen seinien päällystämiseen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑːkeli/
- tavutus: kaa‧ke‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaakeli | kaakelit |
genetiivi | kaakelin | kaakelien kaakeleiden kaakeleitten |
partitiivi | kaakelia | kaakeleita kaakeleja |
akkusatiivi | kaakeli; kaakelin |
kaakelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaakelissa | kaakeleissa |
elatiivi | kaakelista | kaakeleista |
illatiivi | kaakeliin | kaakeleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaakelilla | kaakeleilla |
ablatiivi | kaakelilta | kaakeleilta |
allatiivi | kaakelille | kaakeleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaakelina | kaakeleina |
translatiivi | kaakeliksi | kaakeleiksi |
abessiivi | kaakelitta | kaakeleitta |
instruktiivi | – | kaakelein |
komitatiivi | – | kaakeleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaakeli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. pieni lasitettu keraamilaatta, joita käytetään esimerkiksi kylpyhuoneen seinien päällystämiseen
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: kaakeloida
Yhdyssanat
muokkaakaakelilaatta, kaakelisavi, kaakeliseinä, kaakeliuuni, seinäkaakeli
Vieruskäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kaakeli Kielitoimiston sanakirjassa