kaavin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑːʋin/
- tavutus: kaa‧vin
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaavin | kaapimet |
| genetiivi | kaapimen | kaapimien kaavinten |
| partitiivi | kaavinta | kaapimia |
| akkusatiivi | kaavin; kaapimen |
kaapimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaapimessa | kaapimissa |
| elatiivi | kaapimesta | kaapimista |
| illatiivi | kaapimeen | kaapimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaapimella | kaapimilla |
| ablatiivi | kaapimelta | kaapimilta |
| allatiivi | kaapimelle | kaapimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaapimena (kaavinna) |
kaapimina |
| translatiivi | kaapimeksi | kaapimiksi |
| abessiivi | kaapimetta | kaapimitta |
| instruktiivi | – | kaapimin |
| komitatiivi | – | kaapimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaapime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaavin- | |
Käännökset
muokkaa1. työkalu
|