kangastus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kangastus (39)

  1. ilmakehän kerrosten välisten lämpötilaerojen aiheuttama optinen harha, jonka vuoksi katsojan näkökentässä kohde näyttää sijaitsevan lähempänä, vaikka se sijaitsee oikeasti kauempana

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑŋːɑst̪us/, [ˈkɑŋːɑstus]
  • tavutus: kan‧gas‧tus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kangastus kangastukset
genetiivi kangastuksen kangastusten
kangastuksien
partitiivi kangastusta kangastuksia
akkusatiivi kangastus;
kangastuksen
kangastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kangastuksessa kangastuksissa
elatiivi kangastuksesta kangastuksista
illatiivi kangastukseen kangastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kangastuksella kangastuksilla
ablatiivi kangastukselta kangastuksilta
allatiivi kangastukselle kangastuksille
muut sijamuodot
essiivi kangastuksena kangastuksina
translatiivi kangastukseksi kangastuksiksi
abessiivi kangastuksetta kangastuksitta
instruktiivi kangastuksin
komitatiivi kangastuksine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa