Wikipedia
Katso artikkeli Karbonaatti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

karbonaatti (5-C)

  1. (kemia) hiilihapon suola; anioni, jossa esiintyy hiili- ja happiatomeja (CO32−)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑrboˌnɑːt̪ːi/
  • tavutus: kar‧bo‧naat‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karbonaatti karbonaatit
genetiivi karbonaatin karbonaattien
(karbonaattein)
partitiivi karbonaattia karbonaatteja
akkusatiivi karbonaatti;
karbonaatin
karbonaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi karbonaatissa karbonaateissa
elatiivi karbonaatista karbonaateista
illatiivi karbonaattiin karbonaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karbonaatilla karbonaateilla
ablatiivi karbonaatilta karbonaateilta
allatiivi karbonaatille karbonaateille
muut sijamuodot
essiivi karbonaattina karbonaatteina
translatiivi karbonaatiksi karbonaateiksi
abessiivi karbonaatitta karbonaateitta
instruktiivi karbonaatein
komitatiivi karbonaatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo karbonaati-
vahva vartalo karbonaatti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kaliumkarbonaatti, kalsiumkarbonaatti, natriumkarbonaatti

Alakäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa